Uneton yö

Viime yönä pyörin levottomana sängyssä. Kahden jälkeen etsin yhä unta. Turhautuneena. Tietäen herätyskellon soivan vain muutamia tunteja myöhemmin. Nyt väsyttää.

Swarovski briolette, hopea

Rakkaalla ystävälläni on tänään syntymäpäivä. Kun en päässyt juhlimaan hänen kanssaan, lähetin postissa pienen yllätyksen. Sormus oli osa yllätystä. Sylillinen onnea vielä tätäkin kautta.

Hopea

Luin eilen Paulo Coelhon Alkemistin loppuun. Olen myyty. Miten kauniisti siinä onkaan kerrottu unelmien tavoittelemisesta, rohkeudesta ja uskosta siihen, minkä eteen tekee työtä. Se myös kiteyttää ne tosiasiat, jotka huomaan olleen omien unelmieni täyttymisen esteenä.

"Kun haluat jotain, koko maailmankaikkeus auttaa sinua saavuttamaan sen".

"Elämäntietään seuraava osaa kaiken minkä tarvitseekin osata. Unelman tekee mahdottomaksi yksi ainoa asia, epäonnistumisen pelko."

"Siellä missä on aarteesi, siellä on sydämesi."


Sydän puhuu Santiagolle: "Jokaisella ihmisellä maan päällä on aarteensa, joka odottaa lyötämistään. Me sydämet puhumme aarteista harvoin, koska ihmiset eivät halua enää etsiä niitä. Puhumme niistä vain lapsille. Sen jälkeen annamme elämän kuljettaa jokaista kohti omaa kohtaloaan. Mutta valitettavasti harvat lähtevät tielle, joka heille on määrätty, kohti omaa elämntietään ja onneaan."

"Tarkkaile paikkaa missä puhkeat kyyneliin. Siellä olen minä ja siellä on aarteesi."

Tiedän vielä monesti lukevani tätä pientä ja tärkeää kirjaa. Se ei suinkaan ole romaani, joka luetaan kerran kannesta kanteen. Ainakaan minulle. Löydät kirjasta sen, mitä kulloinkin etsit. Osa oivalluksista tulee esiin vasta useampien tutkimisten jälkeen. Suosittelen lämpimästi.