Kaunis koti

Jotkut kodit ovat sellaisia, että jo ensimmäisellä käynnillä ihastut niihin. Ne eivät ole yksinomaan kauniita, vaan myös persoonallisia ja asukkaidensa oloisia. Muistan elävästi aivan ensimmäisen kerran, kun vierailin täällä - mieleni räpsi koko ajan kameralla kuvia ja silmäni vaelsivat malttamattomina ahmien uusia toinen toistaan kauniinpia esineitä, asioita ja sisustuksellisia oivalluksia.  

Viimein sain kutsun, jota olin odottanut pitkään - minua pyydettiin valokuvaamaan tämä koti. Olin innoissani! 

Ystäväni oli jokin aika sitten palannut Kööpenhaminasta, joten kahvipöydässä donitsien ohella sain kuvausten lomassa nauttia Tanskasta tuoduista sisustuslehdistä. Esittelen myöhemmin yhden blogin, johon tutustuin juuri näitä lehtiä selatessa. 

Hauska idea!
Pienet numerot tuolien selkämyksissä.

Tämän kaapin tuunausta taisin olla avustamassa vuosia sitten. Se oli hauskaa! Nyt sen sisältönä on kauniit lasipurkit, kynttilät ja niiden säilytyslaatikot, Pentikin porot ja sievät keramiikka-astiat. 

 

Ystävät ja perhe 

Ja mitä olisi koti ilman koiraa - ei mitään!

Tässä talossa hännänheiluttajia on kaksinkappalein.

Nuoren neidin seinällä on juuri se teksti, johon ihastuin viime kesäisellä Joensuun reissulla. Eräässä sisustusliikkeessä näin taulun, jonka teksti jäi pysyvästi mieleeni. 

Jotkin asiat ottavat hieman aikaa toteutuakseen. Kun nämä kuvat otettiin oli ystävälläni jo vahvasti mielessä asunnon myyminen. 

Nyt seuraava askel on otettu - lisää kuvia ja tietoa asunnosta löydät täältä. 

Käy kurkkaamassa!

Joulutunnelmaa ystävän luona

Jo jonkinlaiseksi perinteeksi on tullut kuvata ystäväni kotia ennen joulua. Tänäkin vuonna pakkasin kameran matkaan mukaan yhtenä sunnuntaisena pakkasaamuna ja suuntasin hänen luokseen.

 

Kuusi oli kannettu sisään ja edellisenä päivänä siskontyttären kanssa hankitut viimeiset joulukoristeet ripustettu. Tänä vuonna pinkki oli vahvasti koristuksessa mukana niin joulupalloissa kuin kynttilöissäkin.

Tuli takassa, villasukat jalassa kuumaa glögiä nauttien ikuistimme tämän joulun tunnelman. 

Viime vuotiset kuvat on nähtävissä täällä.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa 

Noki-kissa halusi vahvasti olla osallisena kuvauksissa. Jos ei kiehnäämällä kynttilöissä tai osallistumalla takan lämmitykseen niin ainakin kuusen joulupallojen kanssa. 

Kaikille tiedoksi - kissa ei vahingoittunut kuvauksissa :)

Tämä todella on koti, jossa valtaosalle esineistä on oma tarina kerrottavanaan. Pieni posliininen Arabian kuppi on löytynyt joskus talon alta vanhan viinapullon vierestä, ruokapöytänä toimii vanha ovi ja alla olevan kaapin talon emäntä kantoi aikoinaan aitasta sisään. Muutama kuva kaapista on nähtävissä täällä. 

Pyramidi, joka sortui 

Kuvaspäivästä seuraavana aamuna ystäväni soitti minulle matkalla töihin ja kertoi, että mukipyramidi oli aamulla romahtanut. Onneksi vain kolme mukia oli kärsinyt kolhuja ja ne Muumimukit ovat yhä tuotannossa.

Rakkaalle ystävälle kiitos, että sain taas kuvata kaunista ja persoonallista kotiasi!

Tänä pääsiäisenä olen jalat tukevasti Suomen puolella eli seuraavat kuvat viimeistään silloin. 

Ystävän luona

Kuten aiemminkin olen sanonut, on aina yhtä mukava kuvata ystävien koteja. Ja kun nyt kaivellaan näitä vanhempia valokuvia niin kesäkauden alkuun on hyvä laittaa tämä postaus. Tästähän on jo vähän aikaa... tomaatintaimista sen huomaa :) Vai miten pitkällä ne nyt ovat? Itse olen tänä keväänä niin jälkijunassa, että parvekkeen puunasin vasta viime viikonloppuna ja istutin samalla yrttien siemenet. 

Tämän "hyllykön" olisin mielelläni ottanut omalle parvekkeelle

Ystävälle tiedoksi: Partsi kuntoon, tulen pian visiitille!

Joulumaa

Ystäväni kodissa on jo joulu. Viime sunnuntaina sain glögikutsun ja luvan ottaa jälleen kameran mukaan. Muistikortti täyttyi mukavasti, koska kaikkialla oli jotakin hauskaa, mihin silmä tarttui. Kuusi oli jo kannettu sisään, joulutähti nostettu pöytään ja glögi lämpesi liedellä. Edes loskainen keli ei voinut viedä jouluista tunnelmaa.

On tiettyjä asioita, joita huomaan aina kuvaavani ystävän luona. Kaikkien mukien joukosta bongasin tällä kertaa vanhemman joulumuumi-mukin. Söpö!

Glögi juotiin vanhan pöydän ääressä, enkä lakannut ihastelemasta sen kauniisti kulunutta pintaa. Kaikki vain yksinkertaisestii näytti hyvältä sitä vasten, tästä syystä kuvia on niin paljon - en osannut karsia. 

Sovimme, että joulun aikaan vietämme päivän yhdessä ja katsomme mukavia elokuvia. Mikä voittaisi takkatulen loimun ja kiireettömyyden? 

Edellisestä kuvausreissusta on jo aikaa. Katso elokuiset kuvat täältä. Seuraavat viimeistään pääsiäisenä!

HABITARE

Huomenna ne taas alkavat!

Habitare-messut Messukeskuksessa.

yleisölle avoinna

to 14-19

pe 10-19

la-su 10-18

liput 14 €/hlö

Uusimmassa Dekossa oli juttu sisustusarkkitehti Tanja Jänicken kauniista kodista. Suosittelen lukemaan!

 

Yksi persoonallinen asia monien muiden joukossa oli eteisen käytävän katossa roikkuva valaisin ja sitä "kannattelevat" täytetyt lokit. 

Aika värikästä

Aurinkoisiin kesäpäiviin mahtuu paljon. Viime viikolla heitin repun selkään ja suuntasin ystäväni luo ottamaan aurinkoa. Kamera oli tietenkin mukana, koska hänen kotiansa on aina yhtä mukava kuvata.

Aiempia kuvia löydät täältä, täältä, täältä ja täältä.

Ups! On tullutkin kuvattua siellä useasti. Yksinkertaisesti hauska paikka, josta aina löytää jotakin uutta!

Vanhasta piharakennuksesta kaivoimme esiin aarteita;

vanhoja ikkunalaseja ja suuren pullon.

Aikani kuluksi minä järjestelin hänen korurasiaansa samalla, kun ystävä naputteli rikkoutuneita viinilaseja vasaralla palasiksi omaa lasitaideteostansa varten. Hyvästi Iittala ja Pentik! Hurraa-huuto uusiokäytölle!

Iltapäivästä pakkasimme eväskorin piknikkiä varten ja otimme mukaan Mölkky-pelin. Minä tietenkin olin pelissä kakkonen. Näillä meriiteillä ei tainnut vielä paikka MM-joukkueessa aueta! Huippu päivä! Kiitos J!