Yhtenä päivänä tämä tuli radiosta ja jäi soimaan päähäni - ihana!
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
Uusi taulu
Vähän ennen joulua ostin kotiin uuden taulun. Pikkusisko oli mukana valitsemassa. Värit ja ajatus sopivat tänne hyvin. Etenkin joulun aikaan - Family First.
Eteisen seinälle ripustin uudelleen Holsteen Manifeston - se on myös yksi lemppareistani! Videolla se on pähkinänkuoressa :)
Tapaninpäivä
Harvoin voi todella viettää yhden päivän vuodessa näin lungeissa merkeissä! Joulupukin tuomassa pyjamassa ja Devoldin villasukissa. Tänään on katsottu rästissä olleet Wallander-elokuvat ja käyty mussukoiden kanssa vain lenkillä välissä. Tälläisiä päiviä, kun saisi lisää!
Joulu
Tänä vuonna kaikki vain meni jotenkin omalla painollaan ilman turhia hötköilyjä. Pitkät vapaat ja aikaa olla rakkaiden kanssa.
Lahjat käärin "iloisen kirjavaan" paperiin vasta aattoaamuna ja nautin samalla kiireettömästä kahvista.
Ystävältä sain jo ennen joulua männyn, joka oli pelastettu heidän tontiltaan. Toin sen kotiin ja koristelin.
Hopeiset joulupallot sain toiselta ystävältäni pikkujoululahjaksi muutama vuosi sitten, hopeiset sydämet isosiskolta ja linnut ostin viime vuonna itse. Kaikki sopi yhteen kuin nakutettu.
Aarteet
Se tunne, kun haet jotakin ja viimein löydät sen.
Korvaamatonta.
Yleensä se tapahtuu täysin yllättäen ja silloin se myös saa suurimman hymyn kasvoille.
Isoäitini oli aikoinaan Havilla töissä ja häneltä jäi minulle paljon kruunukynttilöitä. Olen etsinyt niitä varten tietynlaisia kynttilänjalkoja, kiertänyt kirpputoreilla ja hakenut, koska tiesin, etten välttämättä löydä haluamiani kaupasta ja mielestäni aina on parempi löytää jotakin vanhaa kuin ostaa uutta.
Mainitsin asiasta äidilleni ja viime kertaisen mökkireissun jälkeen hän toi kassillisen kynttilänjalkoja katsottavaksi. Joukossa oli täydelliset kynttilänjalat! Juuri sellaiset, jollaisia olin etsinyt. Äitini ystävän vanhat. Steariinissa, pölyssä ja patinassa - mutta niin kauniit. Pesun ja kiillotuksen jälkeen ne pääsivät heti olohuoneeseeni!
Ja kyllä, kuten aina ennenkin - hakkaan taas päätäni seinään!
Tämä orkidea on jo toinen tänä syksynä. Katsotaan, kuinka kauan tällä kertaa yhteinen taipaleemme kestää :)
Joulutunnelmaa ystävän luona
Jo jonkinlaiseksi perinteeksi on tullut kuvata ystäväni kotia ennen joulua. Tänäkin vuonna pakkasin kameran matkaan mukaan yhtenä sunnuntaisena pakkasaamuna ja suuntasin hänen luokseen.
Kuusi oli kannettu sisään ja edellisenä päivänä siskontyttären kanssa hankitut viimeiset joulukoristeet ripustettu. Tänä vuonna pinkki oli vahvasti koristuksessa mukana niin joulupalloissa kuin kynttilöissäkin.
Tuli takassa, villasukat jalassa kuumaa glögiä nauttien ikuistimme tämän joulun tunnelman.
Viime vuotiset kuvat on nähtävissä täällä.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
Noki-kissa halusi vahvasti olla osallisena kuvauksissa. Jos ei kiehnäämällä kynttilöissä tai osallistumalla takan lämmitykseen niin ainakin kuusen joulupallojen kanssa.
Kaikille tiedoksi - kissa ei vahingoittunut kuvauksissa :)
Tämä todella on koti, jossa valtaosalle esineistä on oma tarina kerrottavanaan. Pieni posliininen Arabian kuppi on löytynyt joskus talon alta vanhan viinapullon vierestä, ruokapöytänä toimii vanha ovi ja alla olevan kaapin talon emäntä kantoi aikoinaan aitasta sisään. Muutama kuva kaapista on nähtävissä täällä.
Pyramidi, joka sortui
Kuvaspäivästä seuraavana aamuna ystäväni soitti minulle matkalla töihin ja kertoi, että mukipyramidi oli aamulla romahtanut. Onneksi vain kolme mukia oli kärsinyt kolhuja ja ne Muumimukit ovat yhä tuotannossa.
Rakkaalle ystävälle kiitos, että sain taas kuvata kaunista ja persoonallista kotiasi!
Tänä pääsiäisenä olen jalat tukevasti Suomen puolella eli seuraavat kuvat viimeistään silloin.
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
*click*