Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omista käsistä - Handmade. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omista käsistä - Handmade. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Teippiä


 

Käydessäni Clas Ohlssonilla ostin Dymoon kohokirjoitinteippiä. Siellä oli pakkauksia, jossa oli pelkkää mustaa teippiä. Normaalisti kirjakaupasta hakiessa joutuu ostamaan pakkauksen, missä on mustan teipin lisäksi punainen ja sininen - jotka jäävät melkein aina käyttämättä.
 

Samalla reissulla ostoskoriin sujahti - onko nämä nyt jotakin washiteippejä tmv.  


Kotona piti testata jokatapauksessa. 
Nättejä, nättejä - mutta pito ei ole paras mahdollinen. 

FOLLOW YOUR HEART



Lisää hartsikoruja, edellisistä on jo tovi. 
Seuraa sydäntäsi - asia, josta halusin muistuttaa rakkaitani.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäisloma



Vapaat vihdoinkin!


Virkatut pääsiäismunat


Nämä taisin tehdä jo muutama vuosi sitten, mutta ovat vain jääneet kuvaamatta. Styroxisten munien päälle on virkattu ohuesta langasta "kuoret". Aloita pohjasta ja etene ylöspäin.

maanantai 11. helmikuuta 2013

LIVE YOUR LIFE



Elämä on tässä ja nyt. Aina sitä ei tahdo muistaa. Hartsikorukokeiluista syntyi tällaisia riipuksia: yhden annoin ystävälle lahjaksi, yhden pikkusiskolle ja yhden jätin itselleni. Tästä tuli yksi ehdottomista lempikoruistani :)


Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
Tähän sopii kuin nenä päähän seuraava teksti:


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Tekstit kehyksiin



Vihdoin sain ostettua kehykset teksteille. 
Nyt vielä, kun löydän oikeat paikat tauluille. 

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Palmikkovillapaita



Vihdoinkin valmis - nappeja vaille


Tätä tehdessä vaadittiin pitkää pinnaa ja soveltamiskykyä.


Alkuperäinen innoituksen lähde - isän villapaita. Sellainen, josta olen aina pitänyt. Olisin kuulemma saanut tämänkin omakseni, mutta se oli liian iso - oli siis tehtävä oma. Ja koska ohjetta ei ollut valmiina, tästä syystä oli otettava vähän mittoja, piirrettävä kuvioita ruutupaperille ja laskettava silmukoita. Kiinnostus meinasi välillä loppua kesken, mutta loppu hyvin - kaikki hyvin. 


Tässä vaiheessa oltiin voiton puolella jo! Elämäni ensimmäinen tämänlainen kaulus, jota varten piti hieman koluta ystävän Novita-lehtiarkistoja. Kiitos M!


Rakas kummityttöni on innostunut myös neulomisesta. Olen äärimmäisen ylpeä palmikoista, joita hän tekee. 


Yhdessä



Pukinkontissa oli jouluna uudet lakanat. Marimekon Yhdessä
Kiitos S - nämä ovat ihanat!

Se tunne, kun menet juuri vaihdettuihin lakanoihin ensimmäisen kerran nukkumaan - sitä on vaikea verrata mihinkään :)


Faith-teksti pääsi viimein kehyksiin.

Onni



Pitkästä aikaa tein korun omaan ranteeseeni; howliitista ja hopeasta. Valkoisen ja harmaan sävyt sopivat jollakin tavalla talviseen koruun. Yleensä näihin korupostauksiin olen lisännyt Coelhon ajatuksia, niin myös tänään. Ystävän kanssa puhuimme onnesta ja sen tavoittelusta. Yöpöydällänikin on Titti Holmerin kirja Onnellinen nyt. Tästä syystä päivän ajatukset sivuavat onnea.


Onni ei ole pysyvää. Se koostuu aina hetkistä, ja siksi me emme voi istahtaa mukavasti nojatuoliin ja jäädä vain katselemaan maailmaa. 

Paulo Coelho - Kolumni - En ole onnellinen

***

Onnelliseen elämään tarvitaan hyvin vähän. Kaikki on ihmisen sisimmässä, hänen ajattelutavassaan. 

Marcus Aurelius


Tämän ystävä lähetti minulle viikolla :)

Rahin päällinen



Ostin jo kesällä Joensuun Taitokorttelissa käydessä mustaa trikookudetta. Mielessä oli jo silloin tehdä vanhaan rahiin uusi päällinen. 


Lankavyyhtien keriminen on aina yhtä työlästä hommaa. Varsinkin, kun se pitää aina aloittaa itsekseen, jolloin syntyy silkkaa solmua solmun perään. Onneksi ystävä tuli apuun. 


Kauhavan Kangas-aitan sivulta löytyy hyvä ohje, jota voi soveltaa oman rahin mittojen mukaan. Virkkuukoukkuna N:o 7. 

torstai 2. elokuuta 2012

Lopputulos



Livingetc-lehden kesäkuu 2012 numerossa oli hyvä artikkeli valokuvaaja Paul Massayn kodista; sopivan beach, kodikas, viihtyisä, valoisa. Ja miten ihastuttava lankkulattia! Onneksi tämä lehti sattui käsiini viime tipassa, kun vielä arvoin eri lattiamallien kanssa. Eräskin mallikappale oli tässä vaiheessa jo kannettu kotiin, stemmattu ja palautettu liikkeeseen. Veljen vaimo oli mukana, kun viimeisen kerran etsimällä etsittiin sopivaa ja minä lähetin ystävälle valokuvia, jotta hän voisi sanoa mielipiteensä vaihtoehdoista. Kaikista eniten pidin harmaansävyisestä "lankusta". Se sopi värien puolesta kotiini parhaiten, vaikka aluksi pitkään mietinkin onko se liian kesämökkimäinen. Vielä en ole katunut hetkeäkään. Se on kaunis ja mukavantuntuinen paljasta jalkaa vasten. 


Eteiseen tuli uusi kaapisto ja koska lattia jatkuu suoraan sieltä olohuoneen puolelle, uusittiin laminaatti koko matkalta. 



Yhtenäisyyden vuoksi "lankku" jatkuu vielä makuuhuoneessakin.


Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen! Mikään ei ole mukavampaa kuin nauttia nyt tästä kaikesta. En voi kyllin kiittää perhettäni korvaamattomasta avusta, kaikkia teitä ystäviä, jotka elitte hengessä mukana, autoitte sopivanlaisen kaapiston suunnittelussa, laminaatin valinnassa, neuvoitte ja tsemppasitte. Naapureita kiitän pitkästä pinnasta, kun jaksoivat kuunnella jatkuvaa hiomakoneen ulinaa ja kiitos kaapiston kasaajalle ja listojen laittajalle. 

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Tuunausta



Siinä vaiheessa, kun tela oli kädessä, vanha tv-taso sai myös ilmeenkohotuksen. Maalasin sen kokonaan valkoiseksi liukuovien ollessa ennen koivunväriset. Ihan putkeen ei tämäkään homma lopulta mennyt, sillä jätin ovet yöksi kuivumaan irralleen ja aamulla olohuoneeseen tullessa minua odotti yllätys.


Koirat olivat osallistuneet "tuunaustalkoisiin". Voin sanoa, etten tiennyt itkeäkö vai nauraa. Maalarin valkolakkaa sai hinkata lakkabensiinillä pois ja osa ei edes lähtenyt. Mutta tuskin kenelläkään on ainakaan näin persoonallisia sohvia.

Remonttia



Syvä huokaus. Alkukesäinen remontti otti ja laajeni, niin kuin yleensä käy. Kun laitat yhden paikan kuntoon, toinen vieressä näyttää kuluneelta ja se on myös kunnostettava. "Eteisremontti" on kutakuinkin valmis, niitä pieniä hienosäätöjä, jotka aina jäävät viimeiseksi on vielä jäljellä. Kun jalka- ja ovenkarmilistat olivat paikallaan, pakkasin matkalaukun ja suuntasin etelän lämpöön lepuuttamaan hermoja ja hankkimaan päivetystä.

Jokaisen remontin jälkeen olen aina sanonut: "Ei enää koskaan" ja niin varmasti sanoisin nytkin, jos en matkan varrella olisi oppinut, että se on valetta. Joka tapauksessa tällä hetkellä en tunne minkäänlaista vetovoimaa siveltimiin ja hiekkapaperiin, maalinkatkuun ja hiontapölyyn, jatkuvaan kaaokseen ja elämään remontin keskellä. Yllä oleva kuva antaa ruusuisen kuvan siitä, mitä elämä täällä todellisuudessa oli. Se on otettu siinä vaiheessa, kun olen ollut keittiössä remonttia paossa ja kahvia juodessa miettinyt, millaisen lattian valitsisin. Muistan yhä elävästi ne viimeiset yöt, jotka nukuin todellisen myllerryksen keskellä makuupussissa joka paikan ollessa niin täynnä tavaraa, ettei tiennyt minne astua. Kerran kun äitini tuli kesken pahimman sekasorron käymään täällä, hän oli saada paniikkikohtauksen. Itse olin jo siinä vaiheessa tottunut tilanteeseen. Aikataulu oli tiukka, koska täällä piti olla paikat kunnossa ennen ystävän kylään tuloa. Hyvä niin - asetettu takaraja ruoski koko ajan eteenpäin. 


Valokuvia läpi käydessä huomaan, etten ole ikuistanut kaikkea sitä mitä täällä työstin. Parempi näin, sillä osan painan mielelläni unholaan. Yhtenä iltani istuin viinitonkan kanssa eteisen lattialla ja pudistelin päätäni. Sillä hetkellä mietin, mihin todella olin ryhtynyt. Kaikenlaiset projektit ovat kuitenkin antoisia, tämä myös. Varsinkin kun sait itse suunnitella ja toteuttaa sen. 


Tämänkin kokoisessa asunnossa riittää väliovia. Kuuden oven hionta, paikkaus ja maalaus ottivat oman aikansa. Varsinkin, kun meillä oli pieniä näkemyseroja koirien kanssa siitä, millä tavoin homma hoidetaan. Kaverit, kun haluaisivat olla ehdottomasti kaikessa aina mukana ja se joskus hidasti töiden etenemistä. 



perjantai 10. helmikuuta 2012

I DO IT



Retrodymo käytössä taas ja kehyksissä uusi teksti


I DO IT
BECAUSE I CAN

I CAN
BECAUSE I WANT TO

I WANT TO
BECAUSE YOU SAID I COULDN'T

tiistai 6. joulukuuta 2011

Peltipurkit



Taas on sekalaiset seurakunnat yhtenäistetty!


Tarvitaan: 
tarpeettomia peltipurkkeja ja -rasioita
spraymaalia


Yksinkertaista ja helppoa!

tiistai 6. syyskuuta 2011

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Virkattu kori



Jokin aika sitten koeteltiin kärsivällisyyttä. Itse korin virkkaus oli mieluisaa hommaa, mutta ne esivalmistelut. Tiukille meni - kilo lankaa riitti juuri ja juuri, vähän joutui soveltamaankin. Aiemmin valmistunut harmaa kori sai nyt kaverin.


Malli: Kahvallinen kori, iso
Ohje: täällä
Lanka: Kauhavan Kangasaitta Lilli ontelokude
Väri: Valkoinen, LIL01
Virkkuukoukku: N:o 8
Lanka- ja ohjetiedustelut: www.kangasaitta.fi

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Hedelmälaatikkotuunausta taas



Aiemminkin olen maalaillut vanhoja hedelmälaatikoita. Tällä kertaa työn alle pääsivät sileäreunaiset klementiinilaatikot. Mustaa mattasprayta pintaan ja parvekkeelle käyttöön.


Nämä ovat sen verran tukevia, että niitä voi pinota päällekkäinkin. Yhdessä laatikossa minulla on kukkapurkkeja, kaksi laatikkoa olen laittanut vastakkain (päällimmäinen laatikko siis ylösalaisin). Tavarat saa tällä tavoin jemmaan, mikäli ei halua multapusseja yms. näkyviin, lisäksi päällä on säilytystilaa.


Korivirkkausta



Kun Pyöreän Auramaton valmistumisesta on jo aikaa, nyt alkaa taas virkkuukoukku pysyä kädessä. Totutellaan tosin hieman pienemmillä töillä, ettei innostus kärsi.


Korit ovat juuri sopivia tähän vaiheeseen. Ensimmäisenä syntyi pieni harmaa, seuraavaksi on tulossa isompi valkoinen.


Malli: Kahvallinen kori, pieni
Ohje: täällä
Lanka: Kauhavan Kangasaitta Lilli-Ontelokude
Väri: Harmaa, LIL17
Virkkuukoukku: N:o 8
Lanka- ja ohjetiedustelut: www.kangasaitta.fi


Tein oman harmaani sovelletulla Pienen korin ohjeella, jätin pohjasta viimeisen kerroksen tekemättä eli minun korini pohjassa on 40 pp.
Related Posts with Thumbnails